Kristittyjen lähetystyötä on moitittu ennenkin
                                HS 7.6.-97
 

Tohtori Teuvo Raiskio (HS 5.6.), ja monet ennen häntä, ovat leimanneet kristityt lähetyssaarnaajat kulttuuriterroristeiksi. Heitä on soimattu näin jo 200 vuoden ajan - sitten valistumisen. Syystäkin, sillä Jeesus ei kehottanut omiaan vain hoitamaan itseään ja hyväksymään vallitsevat olosuhteet. Heidän tuli muuttaa maailma. Rooman vainotessa heitä, he hoitivat sen omia kansalaisia ja halusivat muuttaa sen hengen. 

Kristityt britit eivät tyytyneet vain iloitsemaan omasta löydöstään vaan päättivät muuttaa myös barbaarien; frankkien, germaanien ja viikinkien kulttuurit. Näin rakennettiin pohja Euroopan tulevalle kehitykselle. Miltei jokainen Baijerin kaupungeista syntyi tämän työn vaikutuksesta, asutuksen kerääntyessä luostareiden ympärille. 

Opetuksen ja sairaanhoidon lisäksi työ auttoi kansaa pois taikauskosta ja peloista. Noituudesta parantumiset laukaisivat laajoja kääntymisprosesseja. Naiset olivat suurena apuna taivuttamassa pohjoisia alueita kristinoppiin - uusi usko oli heille paljon aiempia edullisempi. 

Lalli oli miehenä vielä bushmannia uppiniskaisempi - ja siksi iloitsen siitä, että piispa Henrikin työ jatkui ja pääsimme shamanismista eroon 800 vuotta ennen korealaisia. 

Kun englantilainen suutari William Carey lähti muuttamaan Intian kulttuuria 1793; tämän intialaisten koulutukseen ja hindulaisuuden traagisiin lieveilmiöihin puuttuminen sai antropologien ja brittien Intian kauppakomppanian tuomion. Careyn taistelu, apunaan kristitty Wilbeforce parlamentista, johti myös orjakaupan lakkauttamiseen. Wilbeforce vaati, että myös kauppakomppanian oli edistettävä intialaisten koulutusta. Intian "länsimaistuminen" alkoi. Tämä oli alkusysäys valtiolliselle kehitysaputyölle - myöhemmin myös Suomesta. Mitä Carey teki Intiassa sen teki Livingstone Afrikassa. 

Humanistin ihmiskunta ilman kristittyjen väkinäistä asioihin puuttumista olisi todella erilainen - myös luonnon tuntemuksen kannalta. Myöskään kristitty ei toki olisi kristitty ilman ateistin kritiikkiä. 

Emme ole niinkään humanisteina vetäneet Afrikkaa ja Aasiaa jäljittelijöiksemme - vaan kristittyinä. Sartrea lainaten; "Me kaikki olemme kristittyjä, tänäänkin. Radikaaleinkin epäusko on kristillistä ateismia. Se säilyttää kielteisestä voimastaan huolimatta ne johtavat ajatuskuviot, joiden juuret ovat löydettävissä kristillisyyden vuosisadoista, joiden perillisiä me joka tapauksessa olemme". 

                  Päiviö Latvus