(alkup.: Insinöörille, joka olisi valmis uskomaan jos...)
Aamulehti 22.5.-98
Suosittelen Kalevi Niemiselle (1.5.98) luonnontieteen historian laajojen perspektiivien tutkimista. Miksi juuri monoteistit - ja erityisesti kristityt ja juutalaiset ovat johtaneet ihmiskunnan niiden lainalaisuuksien löytämiseen, joita hyödynnämme jokaisessa teknisessä innoivaatiossamme? Antiikin keksinnöllisyydestä kuuluisat kiinalaiset, kuten myös matemaattisuudesta kuuluisat intialaiset kokivat länsimaisen tieteen tyhjänpäiväiseksi aina 1900-luvulle asti. Uskontojen synnyttämillä maailmankuvilla on todella tietoisesti tai tietämättä johdettu ihmiskuntaa aina - joko oikeaan tai väärään.
Mistä juuri kristityt ovat saaneet innon tutkia luontoa? Miksi me olemme kristinuskon ja etenkin protestantismin hallitsemalla alueella sitten niin rationaalisia ja miksi luomakunta on avautunut juuri meille, sieltä löytynee avain menestykseemme myös tulevaisuudessa.
Kiinan kulttuurin tutkija Joseph Needham paljastaa kiinalaisista: "etteivät nämä uskoneet ihmisen voivan käsittää vajavuudessaan jumalallisia, aiemmin määrättyjä lakeja". Näin ajatteli myös Platon. "Ei niin, etteikö kiinalaisten luomakunnassa olisi ollut järjestystä, mutta se ei ollut heille järjellisen eikä olevaisen persoonan valmistama."
Needham toteaa mm. Keplerin, Descartesin, Boylen ja Newtonin uskoneen paljastaneensa Korkeimman, supra-rationaalisen Olennon, antamia julistuksia. Ateistina Needham huomioi, että vaikka näiden miesten kokemus onkin myöhemmin todettu vain metaforaksi, se ei merkitse sitä, etteikö sillä olisi ollut suurta heuristista, keksimiseen johtavaa, arvoa modernin tieteen alussa.
Vaikka Einsteinin jumalakuva olikin aikuisiässä jo miltei deistinen, on hänen lausuntonsa silti Needhamin ajatusta tukeva: "Maailman ikuinen mysteeri on sen ymmärrettävyys... se on ihme." "Tietämyksemme lisääntymisen myötä tämä ihme tulee yhä syvemmäksi." Suuren Insinöörin esimerkki innoittaa! Hän kykenee todistamaan olemassaolonsa!
Päiviö Latvus
diplomi-insinööri
Espoo